tiistai 25. helmikuuta 2014

KILPAILUKYKY/ELÄKEIKÄ

Suomen hallitus pestasi sitten oppositionkin tukemaan surkeasti epäonnistunutta talouspolitiikkaansa. Opposition edustajat eivät tajunneet, että suostumalla yhteisen pöydän ääreen, he samalla hyväksyivät jo tehdyt sekä tulevat päätökset. Eduskunnassa puheiden pitäminen ei auta.

Raimo Sailas on ruotinut Hallituksen toimia kovin sanoin mutta Pääministeri Katainen vain hymistelee, että antaa pojan puhua. Katainen ei huomaa, että hän on pelkkä noviisi Sailakseen ja moneen muuhunkin verrattuna. Onhan selvää, että eivät ministerit tiedä ja osaa tehdä läheskään aina oikeita ratkaisuja. Ymmärrys hoi, äly älä jätä, sanottiin ennen. Hallituksella pitäisi olla sen verran älliä, että ymmärtää kysyä viisaammilta, jos oma äly ei riitä. Suomessa on useita talousalan virtuooseja, jotka voisivat auttaa tässä vaikeassa tilanteessa mutta, kun ei haluta, kyetä tai molempia, kysyä!

Tuohon vakioaiheeseen ELÄKEIKÄ törmätään tämän tästä. Suomen talouden pelastajaksi on keksitty korotettu eläkeikä. Tässä keskustelussa unohtuvat sellaiset tosiasiat kuin työkyky, työvuodet ja monet muut. Jos raskaassa fyysisessä työssä työkyky alenee 40 työvuoden jälkeen jo 60-vuotiaana, pitäisi kai tuo asia huomioida. Eräs virkanainen totesi, että kyllähän esimerkiksi tehdastyössä olevat tekevät raskasta työtä ja tulevat työkyvyttömiksi 2-4 kertaa useammin kuin toimistotyössä. Samalla tämä naishenkilö kyllä totesi, että toimistohenkilönkin työn rasitus on yhtä suuri kuin keskeytymässä kolmivuorotyössä. Näillä toimihenkilöillä kun saattaa olla esimerkiksi pitkiä ulkomaan matkoja, jotka rasittavat samassa mitassa. Luulenpa, ettei ko. henkilö ole edes nähnyt kolmivuorotyöläistä saatikka -työtä.

Kyllä eläkeuudistuksiin voidaan mennä, sehän on selvää. Lähdetään siitä liikkeelle, että pitää olla 40 työvuotta täynnä, ennen kuin voi päästä vanhuuseläkkeelle. Silloin ollaan tienattu jo todennäköisesti tuleva eläkekertymä. Jos näitä työvuosia ei tule täyteen, eikä joudu työkyvyttömäksi, ei eläkekertymäkään täyty. Jos näin tehdään, pyrkivät pitkään opiskelevatkin automaattisesti nopeasti ansiotyöhön.

Työsuhdeturva on kääntynyt itseään vastaan. Se on aikoinaan tehty nimensä mukaisesti turvaksi työnantajien mielivaltaa vastaan. Nyt nuoret työikäiset pitävät toimeentulotukea itsestään selvyytenä. Jos on terve työkykyinen nuori aikuinen, joka ei enää opiskele, on työvelvoite ehdoton. Sellainen "paskaduuni" mentaliteetti on ehdottomasti haudattava. Kaikki rehellinen työ on arvostettavaa mutta laiskana norkoilu ei. Jos työ ei kelpaa, niin rahaakaan ei tule. Suomessakin on tekemättömiä töitä vaikka kuinka paljon. Aikoinaan kolmekymmentä-luvulla oli työttömille järjestetty "topparoikkia", joissa tehtiin mm. ratatöitä. Kyllä nykyäänkin riittäisi yhteiskunnallisen infrastruktuurin rakentamisessa hommia. Jos työkykyinen jää työstä pois omasta syystään, pitää asettaa kovat karenssit avustuksiin. Ylikouluttautuminen ei saa olla este työllistymiselle. Jos joku ei tee työtä elämisekseen, tekee joku muu sen. Onko veronmaksajilla velvollisuus elättää tällaisia luusereita?

Vientikilpailukyvystä puhutaan paljon mutta onko ajateltu, mistä johtuvat Suomen suuremmat työvoimakustannukset kilpailijamaihin verrattuna? Jos verrataan palkansaajien ostovoimaa muihin kilpailijamaihin verrattuna, on Suomi aivan häntäpäässä. Eläminen Suomessa maksaa aivan järjettömästi. Varsinkin elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat ovat niin kalliita, että hirvittää. Tämä johtuu näiden tuotteiden onnettomasta kilpailutilanteesta. Kaksi ryhmittymää kiskovat kuluttajilta häikäilemättä, mitä irti saavat. Mikä sitten avuksi? Jos kunnollista kilpailua synny ja markkinatalous pelaa, on ainoana mahdollisuutena hintasäännöstely! On esitetty palkkojen alentamista viidellä prosentilla. Hyvä mutta samalla voitaisi jäädyttää palkat sekä elintarvikkeet esim. kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Siitä sitä kilpailukykyä syntyisi. Kaikki muutkin hinnat ja etenkin verot samoin em. tasolle. Lääkkeiden hinnat ovat moninkertaiset muuhun Eurooppaan verrattuna. Mitäpä, jos nekin määrätään Euroopan keskihintatasolle. Minulle tuli verenpainelääke, jonka apteekkihinta ilman korvauksia on kahdeksan kertaa korkeampi Suomessa kuin Espanjassa. Kysymyksessä on saman valmistajan sama lääke, jossa sama määrä ja pitoisuus. Mitenkäs tämän perustelet, et mitenkään. Valtion menoja ajatellen, menee satoja miljoonia ahneille apteekeille ylimääräisinä Kela-korvauksina.

Sitten vielä omana asianaan kuntien työsuhdeturva kuntaliitosten yhteydessä. Eihän siinä ole järjen hiventäkään, kun annetaan VIIDEN (5) VUODEN irtisanomissuoja kuntaliitoksen jälkeen! Siis mitään merkitystä ei ole sillä, onko järkevää työtä tai ei, ainoastaan palkkalistoilla olo on pakollista. Jos yksityisessä yrityksessä meneteltäisi samalla tavalla fuusion jälkeen, ei siitä tulisi mitään. Varsinainen yhdistämisen hyöty valuisi hukkaan. Kun kuntatalous on kuralla, ei pitäisi pohdiskella täysin järjettömiä ratkaisuja. Siis ensimmäinen homma jo tänä vuonna ja kiireellisenä, irtisanomissuoja samalle tasolle kuin yksityisellä sektorilla!

Kokoomuksen hellimä harmaa talous (talousrikollisuus) kuriin paljon kovemmin menetelmin. Rehellinen työntekijä tai yrittäjä ei siitä kärsi, päinvastoin. VVM.n mukaan varovastikin arvioiden menee valtiolta 4-5 Mrd euroa vuodessa hukkaan. Todellisuudessa luku lienee paljon suurempi. Hyvin koulutettuja taloustutkijoita voisi palkata provikka-palkalla pistämään nämä hemmot kiikkiin. Siis tutkijoille peruspakan lisäksi hyvät bonukset, niin kaikki paitsi rikolliset voittavat. Tarvittaessa lisää seuraavassa jaksossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti