lauantai 24. maaliskuuta 2018

LOUHIMIES JA JUSSI-GAALA

Aikoinaan Villissä Lännessä harrastettiin johonkin rikokseen syyllistyneen lynkkausta. Tämä tarkoitti sitä, että syyllisyyteen riitti vain joidenkin mielipide ja joukkohysteria. Tällöin ei ehditty tai edes haluttu tutkia, saatikka käydä oikeutta tapauksen yhteydessä. Syyllisyys todettiin siis yksinkertaisesti vain huutoäänestyksellä. Miksi otan tällaisen asian esiin? no yksinkertaisesti siksi, että tämähän tuntuu kovin tutulta "sivistyneessä" Suomessakin. Joku tai jotkut esittävät syytöksiä milloin ahdistelusta ja milloin huonosta käytöksestä. Media ja some sekä julkinen mielipide ajautuvat täysin hallitsemattomaan tuomiohysteriaan. Syyksi riittää vain tuo jäsentelemätön syytteleminen. Asiaa ei tutkita tai edes pyydetä tutkimaan saatikka, että tehtäisi rikoslain mukainen tutkinta, syytteen nostaminen sekä tuomitseminen oikeudessa. Montako tällaista tapausta tiedätte tämän miituu vouhotuksen aikana tehdyn? Aivan oikein, en minäkään yhtään.

Someen uskotaan kuin se olisi äärimmäisen oikeudellinen paikka esittää absoluuttisia näkemyksiä mistä tahansa aiheesta. Varsinkin nuoret ja nuoret aikuiset pitävät somen kantoja tinkimättömänä totuutena. Tämän vielä jotenkin ymmärtää, kun tietää nuorempien ihmisten harvoin seuraavan perusteltua tutkimista. Sitä vastoin on käsittämätöntä, että mediakin on langennut tähän samaan sudenkuoppaan. Tulevaisuutta ajatellen on todella vaarallinen tie siirtyä tuomitsemaan pelkkien yksittäisten ihmisten syytösten perustella.

Nyt on sitten syytösten kohteeksi joutuneet lähinnä elokuvaohjaajat. Viimeksi nyt Aku Louhimies on ollut erilaisten näyttelijöiden tähtäimessä. Se, että syyttelijöitä on useampia, ei todista yhtään mitään. Puolueetonta tutkintaa ei ole tehty eikä syytteitä nostettu saatikka menty oikeuskäsittelyyn. Suomessa on aina ollut laki, jossa asianomainen on syytön kunnes toisin on todistettu. Nyt näyttää siltä, että Louhimieskin olisi syyllinen vaikka oikeus toteaisi hänet syyttömäksi. Louhimiehen anteeksi pyynnötkin pikemminkin kiihottavat kuin laannuttavat lynkkausmielialaa. Louhimies ei edes muista vanhoja tapahtumia, jotka nämä "puukonheittäjät" taas muistavat kuin juuri tapahtuneen.

Jussi-gaalakin oli kuin likasangon tyhjentelyä. Varmasti suurin osa paikalla olijoista ei tietänyt tuon taivaallista syyttelyjen aiheellisuudesta tai totuudesta. Mentiin vain kuin sopulit, kun joku Hitlerin tapainen kiihotti mielialaa. Näitä kansan kiihottajia onkin noussut kuin sieniä sateella. Mietityttää, olisiko ketään, joka ei voisi joutua näillä perusteilla syylliseksi milloin mihinkin asiaan. Toisaalta tuomitaan populismi mutta toisaalta sitä suorastaan rakastetaan.

Oma yksityiskohtansa on Sampo Terho, joka valtiovallan edustajana kieltäytyi luovuttamasta Jussia Louhimiehelle. Terho oli paikalla Valtion edustajana ja hänen tehtävänsä oli patsaan luovuttaminen. Hänellä ei ollut mitään syytä tai perustetta toimia niin. Edelliseen mielipiteeseen viitaten vain oikeuden päätös pyhittää oikeuden kieltäytyä palkinnon luovuttamisesta.

Tästä koohotuksesta ei päästä eroon muuten kuin vaatimalla syyttelijät oikeudelliseen vastuuseen teostaan. Eli syyttelijät kunnianloukkaussyytteeseen, mikäli tämä syyttely todetaan aiheettomaksi. Ehkäpä suurempi into näihin kanteluihin laantuisi, jos joutuisi itse perustelemaan tekonsa. Myös juoruilu somessa tai mediassa voisi hyvin olla tuomittavaa. Tukholmalaisen teatterin johtaja teki itsemurhan, kun häneen kohdistettiin ehkä täysin aiheettomia syytöksiä. Oikeuden päätös täytyy aina olla, jotta voidaan nimittelemään jotakin, vaikka se olisi aiheellistakin. Tuosta Tukholman tapauksestakin voisi harkita syytöstä kuoleman tuottamuksesta. Todelliseksikin todetut syyt saattavat olla niin vähäisiä, että nykymenettelyt tuntuvat vahvasti ylimitoitetuilta.

ÄLY HOI, JÄRKI ÄLÄ JÄTÄ!

torstai 1. maaliskuuta 2018

ASEVELVOLLISUUS(LAKI)

Miksi otsikon loppuosa on suluissa, selvinnee, kun asiaa tarkastellaan lähemmin. Asevelvollisuus on jokaiselle kai tuttu käsite mutta sen tehostaminen lailla tarkoittaa sitä, että jollei sitä suorita, seuraa joku sanktio eli rangaistus. Ilman lakia velvoite olisi vain moraalinen. Nyky-yhteiskunnassa moraaliset velvoitteet ovat todella löyhiä ja merkityksettömiä. Suuri joukko suomalaisista haluaa toki puolustaa maataan, josta osoituksena naisten vapaaehtoinen maanpuolustus. Se on kuitenkin niin vähäistä, että voidaan unohtaa koko velvollisuus, jos siitä kieltäytymisellä ei ole mitään sanktiota. Uskon, että nykyisen kotikasvatuksen saaneella vellihoususukupolvella ei suurelta osin ole halua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

Jehovan todistajat ovat vapautettuja asevelvollisuudesta erityislain perusteella. Tästä ei yhteiskunnallisesti ole ollut suurta haittaa mutta laajennettuna se olisi sitä. Tällöin ei olisi muuta mahdollisuutta kuin poistaa tuo erikoisoikeus myös Jehovan todistajilta. Jos nyt käsillä oleva sanktio poistetaan totaalikieltäytyjältä, romuttuu koko asevelvollisuuslaki täysin. Erilaisia vippaskonsteja käyttävät asevelvolliset suorittavat jo nyt vain "ranskalaisen visiitin" osoittaen, miten löyhä on moraalinen maanpuolustustahto. Jehovan todistajien päämaja ei aseta estettä jonkinlaiselle aseettomalle palvelukselle. Toisaalta taas Puolustusvoimissa on valtava määrä tehtäviä, joissa ei tarvitse asetta käyttää. Eri asia on, pitäisikö joidenkin tahojen esille nostama "sukupuolinen tasa-arvo" ottaa mukaan? Lain tekstihän voisi olla "jokainen Suomen miespuolinen kansalainen on velvollinen........." sijasta "jokainen Suomen kansalainen......". Tällöin poistuisi epätasa-arvo eri kansalaisten välillä.

Asevelvollisuutta vastustavat vähättelevät sotilaallisen kriisin mahdollisuutta mutta väitän, että ennen kuin toiset 100 vuotta Suomen itsenäisyydestä täyttyy, on jonkinlainen kriisi varmasti ollut käsillä. Ainakaan tähän mennessä ei Suomen historiassa ole ollut niin pitkää rauhan aikaa. Toivottavasti olen väärässä mutta pelkäänpä, että en. Erilaisten poliittisten ryhmien taholta yritetään välttää jopa keskustelua noista vaaroista mutta se on "roskien lakaisemista maton alle" tai "pään pistämistä pensaaseen".

Jos meillä on kriisin sattuessa paljon asevelvollisuuden suorittamattomia, niin miten heihin pitäisi suhtautua. Miten he itse haluaisivat suhtauduttavan itseensä? Haluaisivatko he ensinnäkin pysyä välinpitämättöminä niin kuin mitään ei tapahtuisi. Haluaisivatko he toisten puolustavan näitä kuten muitakin suomalaisia. Tällainenkin ryhmä meillä on, nimittäin ahvenanmaalaiset! Hehän eivät salli edes Ahvenanmaan puolustukseen tähtääviä harjoituksia alueellaan. Siis kriisin sattuessa mannersuomalaiset joutuvat puolustamaan heitä täysin valmistautumattomina. Toinen mahdollisuus on jättää heidät oman onnensa nojaan, mikä on täysin oikein. Mannersuomessa voidaan myös jättää puolustushaluttomat puolustusta vaille, sillä sitähän oikeastaan juuri haluavat. Tämä voidaan toteuttaa siirtämällä nämä ryhmät vihollisen linjoille esimerkiksi antautumaan heille. Puolustushalukkaiden riesaksi ei heitä voida laittaa, eikä myöskään antaa samoja etuja ja oikeuksia kuin muille.

Lopuksi lainaan Speden ohjetta jo vuosia sitten. Aseistakieltäytyjät voitaisi laittaa kävelemään miinakentille ja isojalkaisille annettaisi kaksinkertaiset muona-annokset! Niin, esimerkiksi Venäjähän ei ole allekirjoittanut Ottawan jalkaväkimiinojen kieltosopimusta, minkä Suomi tyhmyyttään teki. Mitään vaaroja tai uhkia ei ole. Nukkukaa hyvin!