LENTOTURVALLISUUTTA!

Tällä otsikolla kirjoitin kolumnin lehteeni MEIDÄN COSTA BLANCA numerossa 4/2010 sivulla 11. En tässä ryhdy uudestaan kirjoittamaan samaa juttua mutta sen löytää netistä osoitteesta www.lehtiluukku.fi. Sieltä haet tuon numeron Uusi Costa Blanca lehden kohdalta, niin siinä se on. Viimeksi mainitun lehden kanssa ei muuten olekaan mitään muuta yhteistä kuin nuo nettisivut. Ne ovat vain minusta riippumattomista syistä laitettu yhteen.

No varsinaiseen aiheeseen voisi palata oikeastaan henkilökohtaisen matkustajaturvallisuuden osalta. Vaikka varsinaista tapaturmariskiä ei esiinnykään turvatarkastuksen yhteydessä, niin muu turvallisuus onkin sitten aivan kadoksissa. Tuossa kolumnissani kirjoitin, miten vähintäänkin omaisuuden kohdalla ei ole ainakaan Suomessa hoidettu minkäänlaista valvontaa. Matkustaja laittaa kiireissään tärkeimmän omaisuutensa täysin valvomattomaan tilanteeseen. Matkustaja itse ei pysty valvomaan omaisuuttaan, koska se on poissa hänen näkyvistään. Jopa siinä tilanteessa, että mukana on matkaseuralainen on valvonta käytännössä mahdotonta. Matkustaja joutuu keskittymään omaan vaatetukseensa ja sen riisumiseen. Irtain omaisuus siis seilailee paljon edellä ja varsinkin, jos joutuu vielä ruumiintarkastukseen. Viime vuoden puolella minulta katosi osa rahoista. Tosin niitä ei vienyt kukaan, vaan ne eksyivät toiselle linjalle mutta löytyivät kuitenkin etsiskelyn jälkeen. Uusi tapaus oli, kun tuttavani kännykkä vietiin hihnalta. Onneksi kännykän ottaja saatiin kiinni ennen kuin ehti poistumaan.

Minun mielestäni, jos turvatarkastus edellyttää omaisuutesi antamista valvontalinjalle, on se omaisuus täysin tarkastajien vastuulla. Ei voida esimerkiksi edellyttää, että kadonnut omaisuus korvataan matkavakuutuksesta. Ensinnäkään vakuutus eikä mikään muukaan voi korvata matkalippuja, rahaa, passia ja muita vastaavia, luottokortteja, tietokoneita, matkapuhelimia jne. Ehkä tärkeimpänä voi mainita henkilökohtaiset lääkkeet, joita ilman voit olla jopa hengenvaarassa. Siis lentoasemille on saatava vaikka EU direktiivinä vaatimus turvallisuushenkilökunnan pätevyydestä ja valvontavastuusta. On suorastaan sikamaista, että jo lähes 15 vuotta on näin tärkeä asia jätetty hoitamatta.

Aivan omana asiana on intimiteettisuoja, jota ei nykyisin ole lainkaan. Jos matkustaja joutuu esimerkiksi riisuutumaan, on hänen saatava tehdä se muiden katseilta piilossa. Vain tarkastuksen tekijällä on oikeus olla läsnä. Jos matkatavaroita puretaan nähtäväksi, ei ole sopivaa, että muut matkustajat voivat vapaasti töllistellä, mitä mielenkiintoista sieltä oikein löytyy.

Ei luulisi olevan vaikeaa siirtyä sivistysvaltiossa arvostamaan ihmisten koskemattomuutta. Tämä edellyttää, että myös tarkastajien koulutukseen kiinnitetään huomiota, eikä huitaista parin viikon kurssilla koko homma. Vähintään vuosi erikoikoulutusta turvallisuuden peruskoulutuksen lisäksi on minimivaatimus. Siinä on huomioitava myös ihmissuhdeasiat, jotta matkustaja ei tunne olevansa joku esine. Siis kohteliaisuutta myös peliin. Onko liikaa vaadittu?

Tämän kirjoitukseni johdosta joudun varmaan turvatarkastajien erityiskohteluun mutta, jos minun omaisuuttani katoaa tarkastuksen yhteydessä. haen korvauksen vaikka oikeusteitse turvatarkastajilta! Tämä ei ole uhkaus vaan ilmoitus.

SUOMI NOUSUUN!

Ettehän huomanneet lievää ironiaa otsikossa? Olin tänään espanjalaisella hammaslääkärilläni, joka tekee kyllä hommansa moitteetta. Kuitenkin työn ohella hän tiedusteli vakavin ilmein minulta, onko totta, että Suomi tosiaan eroaa eurosta? Jouduin nielaisemaan parikin kertaa, ennen kuin sain sanaa suustani. Siis kuulinko oikein, Suomi on eroamassa eurosta! Saman tien muistin, että Suomen erinomainen valtiovarainministeri Alexander Stubb oli Espanjan television haastateltavana viime torstaina ja ohjelma uusittiin perjantaina. En tiennyt, miltä kanavalta tai mihin aikaan haastattelu tuli, joten se jäi minulta näkemättä. Vedin kuitenkin heti yhtäläisyydet hammaslääkärini kysymyksen ja ohjelman välille. Parhaan kykyni mukaan yritin selittää, että tästä ei voi olla kysymys. Samalla kerroin Suomi nousuun käsitteen innoittamana, että meidän ministerimme on nimensä (stubido) mukaisesti vähän tyhmä tai ainakin hullu, eikä häntä pidä ottaa todesta. Mahtoiko vakuutteluni mennä perille mutta ehkä miljoona espanjalaista jäi eurosta eroamisen käsitykseen. Nämä leviävät väistämättä myös laajemmin maailmalle, joten suomi kuva vain kaunistuu.

Stubb kertoi kansainvälisestä luottoluokituksen laskusta kuin se olisi joku maanjäristys, jota ei voi estää. No hänen taidoillaan ei voikaan estää, se on nähty. Stubbin mielestä triatlonin ja selfien tekemisillä homma hoituu. Olisiko pikkuhiljaa aika saada Suomi nousuun ja pistää vilttiketju takaisin vilttiin. Paljon halvemmaksi Suomelle tulisi maksaa Suomen hallitukselle palkka kotiin, niin eivät pääse tekemään ainakaan vahinkoa. KOSKA SUOMALAISET OIKEIN HERÄÄVÄT, VAI HERÄÄVÄTKÖ LIIAN MYÖHÄÄN?

TRAKTORIMARSSI

Tänään maanviljelijöiden mitta tuli ilmeisesti täyteen, valtava määrä traktoreita ja viljelijöitä saapui Helsingin Senaatintorille. Tuskin kukaan aivan kevyin perustein lähtee aamuyöstä ajelemaan traktorilla satoja kilometrejä. Tämän tapahtuman syyt olivat hyvinkin yksiselitteisiä. Viljelijöille maksettavat tuotantopalkkiot ovat pudonneet puoleen oikeastaan runsaan 10 vuoden aikana. Se on kyllä valtava tulonpudotus. Kaiken lisäksi tukirahoja on pantattu eikä pantu maksuun sovitulla tavalla.

En ole koskaan ollut viljelijä, enkä ole myöskään sellaisesta kodista lähtöisin, joten mitään omakohtaista lukkarinrakkautta minulla ei ole. Aikaisempina vuosina olenkin suhtautunut vähän nuivasti viljelijöiden vaatimuksiin mutta viime aikoina kantani on radikaalisti muuttunut. Tähän on ehkä eniten vaikuttanut kaupan ruokatavaroiden hinnan muodostus. Kaupan osuus on koko ajan kasvanut ja tuotantokorvaukset laskeneet. Ei siis ihme, että kuluttajat tänäänkin ovat sankoin joukoin ymmärtäneet viljelijöiden esiintulon.

En ole tutkinut yksityiskohtaisesti esimerkiksi maitolitran hinnan koostumista mutta en liene kovin kaukana, kun sanon, että viljelijä saa alle 0,20 € litralta ja kuluttaja hinta on noin 1 euro. Tuottajalla on kuitenkin kaikki tuotantokustannukset paitsi meijerin osuus, joka lienee samaa luokkaa kuin, mitä tuottaja saa. Erilaisiin logistisiin kustannuksiin uponnee vielä 0,20 €, joten 0,40 € jää vähittäiskaupalle, jolla on kuitenkin pienin yritysriski. Kaikki muutkin tuotteet noudattavat samaa kaavaa. Kaupan kate onkin noin kaksinkertainen verrattuna EU.n keskiarvoon. Tähän on syynä yksinomaan kilpailun puute, joka on olematon. Jos taas kilpailua saada toteutumaan, on vaihtoehtona vain hintasäännöstely, joka sekin on huono ratkaisu. Kaupan henkilökuntaa vähennetään koko ajan, joten siinäkin vedetään pohjat. Viime vuonna mellastivat sekä K että S ketju elintarvikkeiden hintojen laskulla. Joidenkin hinta putosikin mutta kauppa ei niitä hyvittänyt omista katteistaan, vaan mentiin viljelijän palkkio-osuuksiin.

Kaupan tulokset julkistettiin, joissa oli jälleen kovaa nousua. Mielenkiintoisin yksityiskohta on kuitenkin jaettavat osingot. Esimerkiksi Kesko jakaa osinkoina 143 prosenttia tuloksesta, mikä tarkoittaa, että omistajat saavat koko tuloksen lisättynä lähes 50 prosenttia. Tälle en keksi muuta selitystä kuin, että Kesko antaa tuloksen lisäksi vielä melkoisen määrän pääomaa. Ne tuottajien tukiaiset ovat tarkoitetut tuottajille eikä sitä kautta kaupalle ja sen omistajille.

Koska Valtio tukee tätä ryöstöpolitiikkaa, ei kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin "äänestää jaloillaan". Jos kaikki käyttävät muita kauppoja kuin nuo edellä mainitut kaksi, niin vaikutus näkyisi varsin pian. Tätä boikottia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin myös tuottajien asiat korjaantuvat.

Pienenä yksityiskohtana voisi mainita, että Lidl oli viime vuonna Euroopan suurin vähittäistavaraketju ja koko maailmassakin neljänneksi suurin. Nämä meidän määräävät K ja S ketjut ovat mitättömän pieniä tähän verrattuna. Lidl on vain toistaiseksi elänyt aika siivosti Suomessa. Mitähän tapahtuu, jos se intoutuu todelliseen taisteluun. Nämä meidän kyläkaupat saavat kyllä siinä leikissä niin siipeensä, että eivät edes tajua. Nyt on kuitenkin meidän aika ryhdistäytyä enkä halua mainostaa mitenkään Lidliä mutta onneksi muitakin vaihtoehtoja löytyy runsaasti ainakin isoimmilta paikkakunnilta.