LENTOTURVALLISUUTTA!

Tällä otsikolla kirjoitin kolumnin lehteeni MEIDÄN COSTA BLANCA numerossa 4/2010 sivulla 11. En tässä ryhdy uudestaan kirjoittamaan samaa juttua mutta sen löytää netistä osoitteesta www.lehtiluukku.fi. Sieltä haet tuon numeron Uusi Costa Blanca lehden kohdalta, niin siinä se on. Viimeksi mainitun lehden kanssa ei muuten olekaan mitään muuta yhteistä kuin nuo nettisivut. Ne ovat vain minusta riippumattomista syistä laitettu yhteen.

No varsinaiseen aiheeseen voisi palata oikeastaan henkilökohtaisen matkustajaturvallisuuden osalta. Vaikka varsinaista tapaturmariskiä ei esiinnykään turvatarkastuksen yhteydessä, niin muu turvallisuus onkin sitten aivan kadoksissa. Tuossa kolumnissani kirjoitin, miten vähintäänkin omaisuuden kohdalla ei ole ainakaan Suomessa hoidettu minkäänlaista valvontaa. Matkustaja laittaa kiireissään tärkeimmän omaisuutensa täysin valvomattomaan tilanteeseen. Matkustaja itse ei pysty valvomaan omaisuuttaan, koska se on poissa hänen näkyvistään. Jopa siinä tilanteessa, että mukana on matkaseuralainen on valvonta käytännössä mahdotonta. Matkustaja joutuu keskittymään omaan vaatetukseensa ja sen riisumiseen. Irtain omaisuus siis seilailee paljon edellä ja varsinkin, jos joutuu vielä ruumiintarkastukseen. Viime vuoden puolella minulta katosi osa rahoista. Tosin niitä ei vienyt kukaan, vaan ne eksyivät toiselle linjalle mutta löytyivät kuitenkin etsiskelyn jälkeen. Uusi tapaus oli, kun tuttavani kännykkä vietiin hihnalta. Onneksi kännykän ottaja saatiin kiinni ennen kuin ehti poistumaan.

Minun mielestäni, jos turvatarkastus edellyttää omaisuutesi antamista valvontalinjalle, on se omaisuus täysin tarkastajien vastuulla. Ei voida esimerkiksi edellyttää, että kadonnut omaisuus korvataan matkavakuutuksesta. Ensinnäkään vakuutus eikä mikään muukaan voi korvata matkalippuja, rahaa, passia ja muita vastaavia, luottokortteja, tietokoneita, matkapuhelimia jne. Ehkä tärkeimpänä voi mainita henkilökohtaiset lääkkeet, joita ilman voit olla jopa hengenvaarassa. Siis lentoasemille on saatava vaikka EU direktiivinä vaatimus turvallisuushenkilökunnan pätevyydestä ja valvontavastuusta. On suorastaan sikamaista, että jo lähes 15 vuotta on näin tärkeä asia jätetty hoitamatta.

Aivan omana asiana on intimiteettisuoja, jota ei nykyisin ole lainkaan. Jos matkustaja joutuu esimerkiksi riisuutumaan, on hänen saatava tehdä se muiden katseilta piilossa. Vain tarkastuksen tekijällä on oikeus olla läsnä. Jos matkatavaroita puretaan nähtäväksi, ei ole sopivaa, että muut matkustajat voivat vapaasti töllistellä, mitä mielenkiintoista sieltä oikein löytyy.

Ei luulisi olevan vaikeaa siirtyä sivistysvaltiossa arvostamaan ihmisten koskemattomuutta. Tämä edellyttää, että myös tarkastajien koulutukseen kiinnitetään huomiota, eikä huitaista parin viikon kurssilla koko homma. Vähintään vuosi erikoikoulutusta turvallisuuden peruskoulutuksen lisäksi on minimivaatimus. Siinä on huomioitava myös ihmissuhdeasiat, jotta matkustaja ei tunne olevansa joku esine. Siis kohteliaisuutta myös peliin. Onko liikaa vaadittu?

Tämän kirjoitukseni johdosta joudun varmaan turvatarkastajien erityiskohteluun mutta, jos minun omaisuuttani katoaa tarkastuksen yhteydessä. haen korvauksen vaikka oikeusteitse turvatarkastajilta! Tämä ei ole uhkaus vaan ilmoitus.