tiistai 29. huhtikuuta 2014

VENÄJÄN PAKOTTEET

Onpas melkoista näpertelyä nuo Venäjän pakotteet. Putinin lähipiirin ja muun Venäjän johdon matkustuskiellot ovat täysin merkityksetön painostuskeino näille piireille. Niin kauan kuin Putinilla on melkoinen kansan suosio, eivät nuo seikat juuri vaikuta.

EU.n ja USA.n sekä muidenkin maiden ainoa painostuskeino on viisumisulku kaikille venäläisille! Ensimmäinen kuukausi tätä ja sen jälkeen kaikkien jo myönnettyjen viisumien lopetus! Kun venäläisten oleskelu kaikkialla muualla maailmassa estetään, alkaa kansansuosio hiipua nopeaa vauhtia. Tavallinen venäläinen ei kauaa katsele tuon kaltaisia rajoitteita tyynesti. Ensiksi vihat saa tietysti Venäjän ulkopuoliset maat mutta kovalla kampanjalla viha kanavoituu oikeaan kohteeseen. Putinista voisi tarjota myös tapporahan, jolloin hän ei uskaltaisi enää liikkua missään ilman vahvaa vartiointia. Tämä olisi tietysti se viimeinen keino, eikä sitä voisi tarjota mikään maa suoraan mutta bulvaanin välityksellä mikä tahansa taho.

EU.n pitäisi pikimmiten myös estää kaikki venäläisten kiinteistökaupat alueellaan. Tämä pitää tehdä joka tapauksessa. Myös venäläisten muunlainen omistus on tehtävä vaikeaksi tai mahdottomaksi ja luotonanto sekä kaikki virallinen asioiden käsittely niin vaikeaksi, että se on käytännössä mahdotonta.

Venäläiset huseeraavat esimerkiksi täällä Espanjassa kuin Euroopan omistajat. Riehuvat ja häiriköivät kännipäissään miten tahtovat. Miten kauan tuollaista pitää sietää? Venäjän johto ruikuttaa ulkomaista talousapua mutta heti perään ollaan uhoamassa aseiden kanssa. Tämä Ukrainan tilanne vain kärjisti jo olemassa olevan asetelman.

Tietysti muu Eurooppa kärsii ensin alkuun näin rajuista toimista mutta pidemmän päälle siitä on taloudellistakin hyötyä. Venäläinen omistus pitää voida pakkolunastaa jollakin muodollisella summalla ja siitä koituva hyöty käytetään muun talouden kohentamiseen sekä Venäjän vahinkojen korvaamiseen. Jos vahingot ovat suuria, ei korvata mitään. Jos Venäjä menee niin pitkälle, että katsotaan syntyneen sotatilan, pitää Venäjän kansalaiset internoida. Tämähän on perinteinen tapa hoitaa asiat vihollismaan kanssa. Todistettava Ukrainan miehittäminen on jo selkeä sodan julistus.

Ukrainan hallituksen tulee heti hakea NATO-jäsenyyttä ja se tulee myöntää taannehtivasti, jolloin NATO-protokollat suojaavat myös aiempia interventioita. Suomen pitää tehdä sama välittömästi. Ei saa jäädä odottelemaan ensin, että tulee turpaan, vaan nopeata ja tehokasta toimintaa.

torstai 10. huhtikuuta 2014

TASA-ARVOISUUTTA?

Kaunis sana mutta mitähän se pitää sisällään. Vuosien mittaan on yhä selvemmäksi käynyt, ettei tärkeää ole tasa-arvo, vaan se, että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tähän tulokseen pääsee väkisinkin, kun kukaan ei ole valmis luopumaan tasa-arvon nimissä eduistaan mutta vaatimassa itselleen uusia etuja samoin perustein.

Jotta ei nyt heti törmätä pelkästään miesten ja naisten tasa-arvokeskusteluun, voidaan huomata kaikilla elämän osa-alueilla samat pyrkimykset. Demokratia lienee kaunein tasa-arvon ilmenemismuoto mutta jotkut haluavat olla siinäkin demokraattisempia kuin toiset. Björn Wahlroos haluaa enemmän demokraattista päätösvaltaa, koska hän on rikas. Hän haluaa käyttää useampia ääniä  vaaleissa kuin joku tavallinen duunari. Tämä on malliesimerkki jonkun nilkin tasa-arvosta.

Olin yli 20 vuotta luottamusmiehenä ja muissa ay-tehtävissä. Silloin totesin moneenkin otteeseen, mikä on tasa-arvon merkitys työelämässä. Esimerkiksi paljon puhuttu eläkelaki kaipaisi eräiden mielestä sellaisia muutoksia, jotka olisivat tasa-arvon vastaisia. Monet haluavat eläkkeelle vain lyhyen työhistorian jälkeen mutta vastustavat puolestaan sellaisten eläkkeelle pääsyä, joilla on pitkä ja raskas työura takanaan mutta ikää ei ole riittävästi. Niinhän se on, että laki on kaikille sama mutta tuomiot vaihtelee. Kansanedustajat ovat mainio esimerkki toteutetusta tasa-arvosta eläkesäännöissä.

Naisten tasa-arvoa työelämässä mitataan lapsellisesti vain vertaamalla miesten ja naisten palkkoja yleisellä tasolla. Mitään merkitystä ei ole sillä, minkälaista työtä he tekevät. Omalla kohdallani voin sanoa, että luottamusmiehenä pidin huolta naisten eduista aina ja poikkeuksetta, jos he tekivät samaa työtä miesten kanssa. Koskaan ei sitä asetettu kyseenalaiseksi, päin vastoin. Monet työpaikalleni tulleista naisista vaihtoivat työpaikkaa siksi, että naistyöpaikoilla oltiin todella epäreiluja ja työntekijän oikeuksiin vaikuttivat monesti vain henkilösuhteet. Miehiä he pitivät poikkeuksetta reilumpina työkavereina. Mistä tämä kertoo? Todennäköisesti siitä, että jos naiset päättävät yksipuolisesti työelämän säännöistä ja niiden noudattamisesta, tulisi työyhteisöistä pelkkiä suosion kalastelutiimejä. Realiteetit jäisivät taka-alalle. Naisten tasa-arvoajattelu ei ole riittänyt siihen, että naiset hakeutuisivat raskaammille aloille kuten maanalaiseen kaivostyöhön. Niistä maksetaan ansaitusti paljon kovempaa palkkaa mutta enpä ole heitä siellä kertaakaan monien vuosien aikanakaan nähnyt.

Nainen Suomen tasa-arvovaltuutettuna ei näe mitään väärää siinä, että miehet joutuvat monien etujen suhteen syrjinnän kohteeksi. Hän toteaa vain, että seikat eivät täytä syrjinnän tunnusmerkkejä. Naisten kohdalla taas hyvinkin lievät tapaukset saavat arvon virkanaiselta tuomion. Tasa-arvo ei siis toteudu valtakunnan ylimmällä tasollakaan.

Toteutuuko tasa-arvo sitten yksilötasolla? Miesten harjoittamaa perheväkivaltaa on tutkittu todella perusteellisesti. Samaa ei ole tehty naisten kohdalla lähinnä naisjärjestöjen kiivaan vastustuksen johdosta. Miehellä on usein vain velvollisuus tehdä lapsia ja elättää sitten heidät. Lapsen tekoon katsoo nainen olevan aina oikeutettu. Kumma, että parisuhteet todella usein kaatuvat lasten syntymän jälkeen. Tuntuu todella, että miestä ei juurikaan rakasteta mutta se on sitten toinen juttu. Satunnaisessa suhteessa mies voi joutua pilkan kohteeksi, jollei hoida hommaansa. Onpa sellaisiakin tapauksia, että jos mies on käyttänyt tunnollisesti kondomia, on nainen kieltänyt muka varmuuteen vedoten miehen kondomin ja vaatinut omansa tilalle. Erona on vain se, että jälkimmäisestä puuttuu siittiöitä tappava aine! Sitten mies vain nopeasti pois ja kumppani pelastaa elävät siittiöt itselleen, kun mies on poistunut paikalta. Sitten vain toivottu raskaus käyntiin ja onneton uhri elättäjäksi. Humalatila vie usein myös harkintakyvyn ja homman hoito on helpompaa. Muuten, miten käy, jos satunnainen naisystävä yhteisen yön jälkeen vaatii rahallista korvausta palvelustaan? Jos mies suostuu, rikkoo hän lakia ostamalla seksiä mutta voi saada syytteen raiskauksesta, jos kieltäytyy. Älkääkä vain luulko, että naiset ovat aina reiluja ja pyyteettömiä parisuhteissaan. Onneksi olen itse elänyt sellaisena aikana, jolloin lapset olivat lahja ja rakkauden tulos. Nyt tuntuu, että lapset ovat tehokkaan suunnittelun tuote. Anneli Auerinkin juttu saattaa paljastaa vielä melkoisia totuuksia jatkossa. Onko poispotkittu tutkinnan johtaja Joutsenvirta ollut tekemisissä syytetyn kanssa vasta surman tapahtuman jälkeen? Taisin sohaista muurahaiskasaa!

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

ESA SAARINEN

Oli huolestuttavaa, että joku joutuu puukotuksen uhriksi ja vielä julkisella paikalla. Väkivalta ei ole missään muodossa koskaan hyväksyttävää. Sekin, että ei pidä jostain henkilöstä, ei voi olla perusteltu syy minkäänlaiseen laittomuuteen.

Esa Saarinen on ollut julkisuudessa, eikä vähiten omasta halustaan, jo vuosikymmeniä. Hän on ollut ilmiö mutta ei ollenkaan aina positiivinen. Saarinen on ollut lukuisissa luentotilaisuuksissa kutsuttuna luennoitsijana. Kun on kysymys tällaisesta julkisuuden henkilöstä, ei se ole lainkaan ihmeteltävää. Sitä vastoin on ihmeellistä, että vuodesta toiseen Saarisen vähättelevä ja kuulijoitaan halveksiva asenne vetää puoleensa. Onkohan suomalaisilla suorastaan halua tällaiseen? Kun Saarisen arvokkaat, ei sisällöltään vaan hinnaltaan, olevat luennot ovat huippuluokkaa, täytyy olla joko rikas, julkisuushakuinen tai molempia. Usein Saarisen luennot pitävät sisällään omaan vaimoon tai merkittäviin yrityksiin kuten Nokiaan kuuluvaa itsekehua, ei ihme, että monet kuulijat kyllästyvät tällaiseen. Jos tuo edellinen olisi edes pienenä osana luennosta, voisi kai asian ymmärtää mutta pääsisältönä aivan käsittämätöntä.

Voihan olla, että tuon puukotuksen tekijäkin on joku Esan kehuskeluun tympääntynyt opiskelija. Ehkä rikostutkinta tuo aikanaan valaistusta asiaan. Eräs opiskelija on ottanut ainakin Saarisen opit täydestä ja noudattaa niitä uskollisesti. Pekka Himanen on ollut kuulemma tämän filosofimme oppilaana! Jälki kyllä näkyy, kun Himasesta tehtiin Valtakunnan airut kaikessa viisaudessaan. Kyllä Esa nyt hykertelee käsiään, kun hänen oppilaansa on näin erinomaisessa arvostuksessa. Minusta niin Saarinen kuin Himanenkin ovat varsinaisia itsensä kehujia ja suomalaisia turhapuroja sanan täydessä merkityksessä. Haluaisinpa nähdä nämä pellet verbaalisessa kaksintaistelussa todellisten intellektuellien kanssa. Voisi siinä teennäinen ja väkisin rakennettu julkisuuden viitta rapistua pahan kerran.