AVOIN KIRJE POLIISILLE

Suomen Perustuslaki määrittelee, että lain edessä kaikki kansalaiset ovat samanarvoisia, vai ovatko?

Tieliikenteen valvontaa siirretään yhä lisääntyvässä määrin automaattiseen nopeudenvalvontaan. Ensinnäkin vaikuttaa siltä, että vain ylinopeudet ovat liikenteessä rangaistavia tekoja. Automaattista valvontaa muihin rikkomuksiin ei tietääkseni edes suunnitella, vaikka liikenteelle vaarallisia rikkomuksia on runsain määrin. Tietysti henkilöresurssit asettavat rajoituksia manuaaliselle valvonnalle mutta ei selitä sen lähes kokonaan puuttumista. Poliisit voisivat ehkä suunnitella nykyistenkin resurssien käyttöä paremmin ja tehokkaammin.

Paljon ulkomaidenkin liikenteessä liikkuneena, olen huomannut suuriakin eroja liikenteen valvonnassa. Automaattinen kameravalvonta toteutetaan useimmiten näkymättömien kameroiden avulla, eikä niin kuin Suomessa jo kauas näkyvien kameratolppien avulla. Tosin muuallakin ilmoitetaan  siitä, että automaattista valvontaa suoritetaan. Oleellisena erona on kuitenkin, että useimmiten rikkeen tehnyt kuvataan ajoneuvon takaa, jolloin myös moottoripyörien tunnukset näkyvät. Suomessahan tämä ei ole mahdollista, koska kuvaus tehdään aina edestä. Poliisi kertoikin minulle, että käytännössä ei rangaistusvaatimuksia voida antaa motoristeille tai se vaatisi kohtuuttoman pitkiä tutkimuksia. Ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia ei voida tehdä automaattisesti missään, joten ne pääsevät täysin ilman rangaistusvaatimuksia. Poikkeuksina ovat taajamat tai muut alhaiselle nopeudelle määritellyt tieosuudet. Näissä kohteissa ei vain yleensä ole mitään valvontaa.

Ihmetellä sopii myös, miksi nopeusrajoituksia valvotaan useimmiten alueilla, joissa ei suurta välitöntä vaaraa aiheudu kohtuullisen pienestä ylinopeudesta. Sitä vastoin esimerkiksi taajamien alueilla, joissa on alennettu nopeusrajoitus ja paljon pihaliittymiä sekä kouluja yms., ei ole manuaalista eikä automaattista valvontaa. Tienkäyttäjälle tuleekin väkisin mieleen, että tarkoitus on vain saada mahdollisimman paljon sakkotuloja mutta turvallisuudella on vähäisempi merkitys.
Ajoneuvokohtaisia nopeuksia toivoisi voitavan valvoa paljon useammin ja tehokkaammin.                                                                                                                                                                                    

Taajamien liikenteen valvonta on joko puutteellista tai olematonta. Taajamissa on kuitenkin sekä turvallisuuden että asumisviihtymisen kannalta suurimmat riskit. Ihmetellä täytyy, että automaattinenkin nopeudenvalvonta loistaa poissaolollaan.

Lähinnä mopojen ylinopeuksia voisi  aluksi rajoittaa jossain määrin, jos niille määrättäisi vuosittaiset katsastukset. Tällöin rakenteelliset muutokset paljastuisivat ja ne pakotettaisi korjaamaan sekä määrättäisi rangaistus. Samalla voisi huomioida sääntöjen vastaisuus vakuutusmaksuissa.

Jos joku viranomainen katsoo aiheelliseksi kommentoida tätä blogiani, niin se on pelkästään hyvä ja antaa varmaan tärkeitä vastauksia muillekin lukijoilleni.

SANNI GRAHN-LAASONEN

Kyseinen ministeri on aivan yhtä lähtemättömissä Kokoomuksen hallituksessa kuin kyseisen teflonpuolueen maine. Kokoomuksen maine on yhtä tahraantumaton kuin lika teflonpannussa. Muut puolueet saavat sitten kärsiä Kokoomuksenkin tahrat.

Sanni on sitten taas sellainen tyttönen, ettei voi kuin ihmetellä, millä avuilla hän pysyy hallituksessa ainoana Kokoomuksen ministerinä, vaikka puheenjohtaja vaihtuu. Sannilla on joko piileviä kykyjä tai hän on muodollisesti pätevä. Jos Sannilla on piileviä kykyjä, on hän onnistunut pitämään ne niin hyvin piilossa, ettei ainakaan tavallinen kansalainen niitä havaitse.

Kun Sanni Grahn-Laasosen opetusministerin taivalta on seurannut ja vertaa hänen edeltäjäänsä Krista Kiuruun, voi ihmetellä, miten Krista sai valtavat haukkumiset mutta Sanni ei vaikka Krista sai sentään jotain hyvääkin aikaan. Sannin aikana taas Suomen kouluelämä on kokenut vain pelkkiä leikkauksia ja takaiskuja. Tästä huolimatta niin Sanni kuin Kokoomuskin ovat säilyneet täysin puhtaina, eikä opiskelijamaailmakaan kohdista mitään moitteita kumpaankaan!

Sanni Grahn-Laasosen tärkein huoli, tosin monen muunkin päättäjän; tuntuu olevan akateemisesti koulutettujen vähäisyys ja vähäisten opiskelupaikkojen määrä. Minusta tuntuu oudolta, että verrataan vain ja ainoastaan tätä kansainvälisessä vertailussa. Meillä ei ole lainkaan pohdiskeltu akateemisesti koulutettujen työpaikkatarjontaa. On monia aloja, joilla ei ole eikä ole näköpiirissäkään työpaikkoja. Kysymys kuuluukin, onko järkevää kouluttaa yleensäkään ja erityisesti yliopistotasoisesti työttömäksi? Sannin mielestä ei ole tärkeää, löytyykö koulutusta vastaavaa työtä, vaan että koulutetaan. Sannin mielestä ongelma on siis se, että korkeasti koulutettujen määrä kestää samana kansainvälisessä vertailussa hamaan ikuisuuteen, oli sitten töitä tai ei. Kukaan ei kysy veroa maksavan duunarin mielipidettä, haluaako hän käytettävän verorahojaan esimerkiksi 150 000 euroa opiskelijaa kohden, vaikka tällä ei ole näkyvissäkään työtä. Korkeasti koulutettu jää siis vieläkin veromaksajien kontolle tai menee sitten ulkomaille töihin. Molemmat vaihtoehdot ovat todella kehnoja. Sanni ei ole vähääkään kiinnostunut säätämään opiskelupaikkoja tarpeen mukaan. Muista EU maista tulee sitten duunareita esimerkiksi telakalle, kun oma maa ei pysty kouluttamaan riittävästi tai oikeastaan halukkaita opiskelijoita ei löydy. Kaikki haluavat akateemisen koulutuksen ja heitä harhauttaa Sannikin parhaansa mukaan. Opetusministeri onkin tällainen haluamisministeri eikä tarveharkintainen ministeri.

Niin, mikä siis on Sannin pätevyyden ydin? En minä tiedä mutta lieneekö viattomat nappisilmät ja loiva hymy. Oman edun tavoittelu ei ainakaan taloudellisessa mielessä näytä todennäköiseltä, jos ei sitten ajatella poliittista tulevaisuutta. Todellinen populismi sopii oikein hyvin määritelmäksi nykyiselle opetusministerille, joka sopuilee joka suuntaan niin omalle ministeriryhmälleen kuin muutenkin Kokoomusjohdolle. Muuten ei voi selittää tätä ministerin pestin jatkumista vaikka kuinka pitkään ja joka tapauksessa "zu lange", sanoisi kai saksalainen. Kielten opiskeluun Sannin en ole kiinnittävän mitään huomiota, vaikka Suomenkin yrittäjät toivoisivat aivan uudenlaisia suuntauksia siihen. Euroopan Unionin ylivoimaisesti suurin kieli on muuten saksa ja englanti brexitin jälkeen pelkkää minikieli mutta mitä tekee meidän Sanni tyttösemme, ei mitään! Revi tästä sitten huumoria, jos sinulla vielä huumorin tajua riittää.