maanantai 10. joulukuuta 2018

EUROOPPA SAIRASTAA


En tiedä, moniko on huomannut Euroopan luisuvan yhä kiihtyvämmässä tahdissa sisäiseen hajoamisen tilaan! Oikeastaan vasta muutaman viimeisen kuun aikana olen itsekin tajunnut, missä oikein mennään.

Olen miettinyt, millä tavoin nämä sairauden oireet ilmenevät ja ennen kaikkea mikä tai mitkä ovat syyt siihen. Ehkä paras nimi taudille on "nationalismi" mutta silläkin on niin monta muotoa, että vaatii enemmän aikaa paneutua tähän. Eri maissa ilmenevät oireet eri tavalla. Lähdetään liikkeelle vaikka Unkarista, joka suhtautuu EU.n ohjeisiin ja määräyksiin koskien turvapaikanhakijoita hyvin kielteisesti. Oikeastaan jo vuosia sitten, ennen kuin tämä nykyinen kaaos alkoi, oli jo Itävalta Jörg Heiderin johdolla irtautunut EU.n talutusnuorasta. Tällöin EU.ssa kuviteltiin, että kovalla kädellä ohjeistamalla saadaan tilanne kuriin mutta toisin kävi. Jörg Heider kuoli "tapaturmaisesti" mutta kansallisuusajattelu ei laantunut kuin ehkä hetkeksi.

Jatketaan Espanjaan, jossa nationalismin muoto ilmenee aivan toisin. Kataloniassa on nostanut päätään alueellinen nationalismi mutta sekin on suora jatke baskien kapinasta. Madridin keskushallinto on kuvitellut, että kovalla kädellä asia saadaan kuriin. EU ei ole uskaltanut puuttua asiaan millään tavoin, vaan on antanut Espanjalle vapaat kädet toimia, miten haluaa. Tämä on jo selkeä osoitus EU.n heikkoudesta toimia todella vaikeassa tilanteessa. EU:n virkamieskunta ja poliittinen hallinto ovat vuosi vuodelta tulleet heikommaksi. Siellä toimivat tahot ovat kiinnostuneet vain omasta henkilökohtaisesta asemastaan.

Jatketaan Puolaan, jossa myös toimitaan EU.n hallinnon määräysten vastaisesti. Puolan hallituksen toimet lähinnä oikeuslaitoksen suhteen on eräs ilmiö, jota ei ole saatu millään tavoin kuriin. On pyritty eristämisellä tai taloudellisilla pakotteilla pyrkimään tuloksiin mutta eihän se ole onnistunut. Tosiasiassa ei ole edes uskallettu tehdä kovia päätöksiä ehkä peläten, että tilanne vain huononee. Voi olla, että niin kävisikin mutta uskallus puuttuu joka tapauksessa.

Britannia on jo sitten aivan eri luokan ongelma, jonka ero EU.sta pitäisi saada viimeistään hälytyskellot soimaan EU.ssa. Ongelma on varsinaisesti Britanniassa itsessään, koska se on ehdottomasti häviävä osapuoli ainakin taloudellisesti. Britannian eron syyt tai oikeastaan syy on taas aivan eri kuin muissa maissa. Britannialla on "kestokrapula" menetetyn imperiumin johdosta, jonka se kuvittelee aiheutuneen ulkopuoliselta taholta. Muuta selitystä ei löydetty kuin EU ja sen määräysvalta sekä vapaa liikkuminen EU.n alueella. Britannia ei oikeastaan ole koskaan tullut omillaan toimeen Rooman vallan jälkeen. Sotilaallisella voimalla britit hallitsivat suurta osaa maailmaa ja käyttivät härskisti hyväkseen kaikkea mahdollista ja joskus mahdotontakin. Liittymällä EU:n jäseneksi, ajatteli Britannia alistavansa EU.n  käskyvaltaansa ja käyttämään sitä hyväkseen. Mutta, kun näin ei käynytkään, pidettiin sitä EU.n syynä. Britannia on kuitenkin niin pieni tekijä maailmassa, että sen olisi pitänyt jo vuosia sitten tajuta, ettei "rusinapullateoria" enää päde. Ei käy enää, että nypitään vain rusinat ja jämät jää muille. Oikeastaan jopa ainoa, mihin britit ovat jollain lailla pystyneet takertumaan on englannin kieli. Sekin alkaa olla taaksejäänyttä aikaa,  koska sen asema kapenee vuosi vuodelta. Niin on käynyt muillekin maailman mahdeille kuten latinalle, jota puhuttiin Rooman imperiumin, eli tunnetun maailman, alueella. Moniko puhuu latinaa tänä päivänä lääkäreitä lukuun ottamatta? Britannia yrittää nyt epätoivoisesti saada lisää EU.lta mutta vaikuttaa siltä, että sen kannalta tilanne vain huononee.

Italia pullikoi myös EU.n määräyksiä vastaan mutta mitkä mahdollisuudet EU.lla taas on saada tilanne hallintaan, ei mitkään. Italia tekee juuri niin kuin se haluaa. Ranskassa "keltaliivit" ovat nousseet avoimeen kapinaan hallintoaan vastaan ja puhutaan jo "vallankumouksesta" sekä giljotiinista! Tilanne on siis todella huolestuttava vähän joka maassa paitsi Saksassa. Ai niin, onhan siellä myös melkoiset ongelmat, joiden selkeimpänä merkkinä on Merkelin joutuminen eroamaan. Ruotsin hallituskriisin taustat tiedetään myös samoin kuin Kreikassakin.

Tässä on nyt jo useita esimerkkejä mutta mitkä ovat yhtäläisyydet? Laajasti ottaen yhtäläisyys on se, että nationalismi ja sen ilmenevät poliittiset voimat lisäävät nopeasti kannatustaan. Kansalaiset haluavat, että heidän verorahojaan heidän itsensä hyvinvointiin eikä ulkopuolisille. Tilanne paheni tuntuvasti 2016, kun suuret pakolaisvirrat tunkeutuivat Eurooppaan. Se tuli todella kalliiksi kaikille EU.n jäsenmaille, kun siihen vielä kytkeytyi heikosti edennyt taloudellinen nousu, oli tilanne selvä.

Lääkkeen löytäminen on todella vaikeaa mutta ainakaan kansalaisten huoli ei saa jäädä ohittamatta. Se, että veronmaksajilta otetaan suruttomasti rahaa ja annetaan ulkopuolisille, ei voi tuoda muuta kuin huonon lopputuloksen. Siis niin EU.ssa kuin sen jäsenmaissakin on otettava kansalaisten mielipiteet tosissaan eikä leimaamalla niitä populismiksi, rasistisiksi, äärioikeistolaisiksi, -vasemmistolaisiksi, vihapuheiksi, lietsomiseksi kansanryhmää vastaan jne.

Maailmassa on jo alkanut Venäjän ja USA.n hyökkäys EU.ta vastaan. Siinä olisi tarpeeksi työsarkaa, jotta jotenkin selvittäisi. Kaupalliset haasteet ovat niin mittavat, että kannattaisi suojautua ulkopuolisia voimia vastaan, eikä koko ajan vain räksyttää ja painostaa EU.n omia kansalaisia.

Niin lukijani, tässä muutamia ajatuksia, joiden luulisi hätkähdyttävän mutta pelkäänpä pahoin, että se on sama kuin tuuleen huutaisi. Jos EU edelleen heikkenee, se tekee sitä myös sotilaallisesti. Esimerkiksi Venäjä pyrkii tähän systemaattisesti. Sopivalla hetkellä Venäjä kohdistaa voimakkaan sotilaallisen intervention Suomea kohtaan. Kun siellä havaitaan, että maanpuolustuksen kyky ja tahto on riittävän heikko, yllätetään suomalaiset taas kerran "housut kintuissa" samoin kuin Talvisodassa. Erona vain, että silloin puolustustahtoa oli mutta nyt sekin puuttuu. Varustautumiseen ei löydy rahaa mutta pakolaisille kyllä. Onkohan tämä nyt sitten vihapuhetta, kun laukoo totuuksia? Totuus silti usein sattuu eniten. VOI, MITEN MIELELLÄNI OLISIN VÄÄRÄSSÄ!