keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

TALOUTTA JA POLIITTISIA RUUMIITA

Suomella menee varmasti todella hyvin, kun sillä on edelleen varaa marssittaa "nappulaliigan" pelaajia päätöksentekijöiksi. Luulin Jyrki Kataisen jo olleen Kokoomuksen pohjanoteerauksen mutta ei. Vielä löytyi "vilttiketjusta" surkeampi tapaus tämä Aleksander Stubb, joka jo ensimmäisten viikkojen pääministerinä olon jälkeen on osoittautunut varsinaiseksi "poliittiseksi ruumiiksi". Kuinka kauan Kokoomuksella on varaa käyttää näitä "pilipali pojuja" miesten hommiin, on varsinainen kysymys? Kuinka kauan taas Suomella on varaa tällaiseen puolueeseen, joka on näin itseään täysi?

Tämä Stubb on todellinen poliitikon irvikuva. Kun miesten hommiin laitetaan tyyppi, joka kerskuu triatlon-saavutuksillaan ja twiittailee, on käsittämätöntä sirkusta. Oikeastaan voisin lainata erään miehen lausahdusta, että touhu on niin kuin tivolissa, koska sirkuksessa on tasokkaampi ohjelma! Luulisi nuortenkin aikuisten käsittävän, ettei maan asioita hoideta twiittaamalla. Siihen tarvitaan jämäkkää osaamista ja päätöksentekoa.

Useasti on niin, ettei omat kyvyt ja tietämys riitä hyviin ratkaisuihin. Se on ymmärrettävää ja anteeksiannettavaa mutta ei se, ettei ymmärretä kysyä neuvoja niiltä, jotka osaavat. Julkisuudessa on usein ollut esimerkiksi Sixten Korkman, jonka kaikki ovat huomanneet tietäväksi ja osaavaksi asiantuntijaksi. Onko häntä pyydetty tulemaan avuksi? No, ei vaan pakerretaan vain omalla hiekkalaatikolla muka tietäen, mitä pitää tehdä. Onko kysytty Raimo Sailakselta tai Juhana Vartiaiselta, mitä pitäisi tehdä? Ei heiltäkään, eikä keneltäkään muulta, joka jotain tietää. Jälki kyllä näkyy sitten tuloksissa. Suomalaiset eivät tajua, että alkaa olla viimeiset hetket korjailla talouden suuntaa. Olemme kuvitelleet, että espanjalaiset ja varsinkin kreikkalaiset ovat paljon huonompia maansa asioiden hoitajia kuin me suomalaiset. Kehityksen suunta näyttää nyt siltä, että nuo kaksi surkeaa maata saavat asiansa kuntoon ja me suomalaiset sukelletaan niin syvälle, ettemme selviä siitä millään.

Ei Suomen muutkaan puolueet selviä puhtain paperein, vaikka aivan noin tökeröä touhua kuin Kokoomuksella, ei olekaan. Onko demareillakin niin suuri pelko oman poliittisen uran likaantumisen suhteen, ettei parasta ainesta saada remmiin? Urpilainen oli Kataisen kanssa osapuilleen yhtä surkea tapaus, eikä Antti Rinteestä tiedä oikein vielä, onko hän lintu vai kala. Aika lepsusti on homma ainakin lähtenyt liikkeelle. Uskallus häneltäkin puuttuu, kun pääsi päättäjän paikalle.

Oppositio räksyttää ja sitä syytetään populistiseksi mutta ei se sitä ole. Kepun ja Persujen pitäisi kyllä silti ottaa vähän asiallisempi ote, eikä kiukutella joistain muotoseikoista. Se vaikuttaa enemmän siltä kuin oltaisi loukkaannuttu siitä, kun meiltä ei kysytty.

Tämäkin kirjoitukseni vaipuu varmaan yhtenä mielipiteenä unholaan, koska ei mikään lehti uskalla ottaa leimautumisen pelossa tätä, vaan pelkää myös niin paljon omaa nahkaansa ja Julkisen sanan neuvostoa.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

KIEHUNTAA TORREVIEJASSA

Minulta kysyttiin parisen viikkoa sitten, onko tämä "Uusi costa blanca" jossain tekemisissä kanssani? Vastasin heti, etten ole missään tekemisissä ollut enkä ole edelleenkään missään tekemisissä ko. julkaisun kanssa. Seuraava tiedustelu olikin, että kuka tai ketkä ovat lehden julkaisun takana. Vastasin parhaan kykyni mukaan mutta uteliaisuuteni heräsi ja kysyin, miksi hän tällaista tiedustelee? Vastaus oli, että lehden nettisivuilla on ollut henkilökohtaisia herjauksia ja harkinnassa on mahdollinen oikeusjuttu. Jopas sai tämä uusi julkaisu nopeasti äläkkää, johon minä en pystynyt edes seitsemässä vuodessa.

Sähköpostiviestittelymme jatkui, jonka yhteydessä sain vastata siihen, onko tämä julkaisu jotenkin "Julkisen sanan neuvoston" alainen vastuukysymyksissä? Toinen kysymys oli, onko tämä lehti yleensäkään joku varteenotettava julkaisu. Näihin molempiin kysymyksiin jouduin vastaamaan, etten tiedä mutta epäilen hänen aavistuksensa oikeiksi.

Liiketoiminnallisesti ajatellen, olisi varmaan suotavaa vähän ajatella mitä tekee, ettei tee mitä ajattelee. Mikä minä olen silti neuvomaan, kun oma lehteni ja sen kanssa tehty yhteistyö oli kuulemma epäonnistunutta. Näin ainakin nykyinen päätoimittaja Mäkinen väitti.