TRAKTORIMARSSI

Tänään maanviljelijöiden mitta tuli ilmeisesti täyteen, valtava määrä traktoreita ja viljelijöitä saapui Helsingin Senaatintorille. Tuskin kukaan aivan kevyin perustein lähtee aamuyöstä ajelemaan traktorilla satoja kilometrejä. Tämän tapahtuman syyt olivat hyvinkin yksiselitteisiä. Viljelijöille maksettavat tuotantopalkkiot ovat pudonneet puoleen oikeastaan runsaan 10 vuoden aikana. Se on kyllä valtava tulonpudotus. Kaiken lisäksi tukirahoja on pantattu eikä pantu maksuun sovitulla tavalla.

En ole koskaan ollut viljelijä, enkä ole myöskään sellaisesta kodista lähtöisin, joten mitään omakohtaista lukkarinrakkautta minulla ei ole. Aikaisempina vuosina olenkin suhtautunut vähän nuivasti viljelijöiden vaatimuksiin mutta viime aikoina kantani on radikaalisti muuttunut. Tähän on ehkä eniten vaikuttanut kaupan ruokatavaroiden hinnan muodostus. Kaupan osuus on koko ajan kasvanut ja tuotantokorvaukset laskeneet. Ei siis ihme, että kuluttajat tänäänkin ovat sankoin joukoin ymmärtäneet viljelijöiden esiintulon.

En ole tutkinut yksityiskohtaisesti esimerkiksi maitolitran hinnan koostumista mutta en liene kovin kaukana, kun sanon, että viljelijä saa alle 0,20 € litralta ja kuluttaja hinta on noin 1 euro. Tuottajalla on kuitenkin kaikki tuotantokustannukset paitsi meijerin osuus, joka lienee samaa luokkaa kuin, mitä tuottaja saa. Erilaisiin logistisiin kustannuksiin uponnee vielä 0,20 €, joten 0,40 € jää vähittäiskaupalle, jolla on kuitenkin pienin yritysriski. Kaikki muutkin tuotteet noudattavat samaa kaavaa. Kaupan kate onkin noin kaksinkertainen verrattuna EU.n keskiarvoon. Tähän on syynä yksinomaan kilpailun puute, joka on olematon. Jos taas kilpailua saada toteutumaan, on vaihtoehtona vain hintasäännöstely, joka sekin on huono ratkaisu. Kaupan henkilökuntaa vähennetään koko ajan, joten siinäkin vedetään pohjat. Viime vuonna mellastivat sekä K että S ketju elintarvikkeiden hintojen laskulla. Joidenkin hinta putosikin mutta kauppa ei niitä hyvittänyt omista katteistaan, vaan mentiin viljelijän palkkio-osuuksiin.

Kaupan tulokset julkistettiin, joissa oli jälleen kovaa nousua. Mielenkiintoisin yksityiskohta on kuitenkin jaettavat osingot. Esimerkiksi Kesko jakaa osinkoina 143 prosenttia tuloksesta, mikä tarkoittaa, että omistajat saavat koko tuloksen lisättynä lähes 50 prosenttia. Tälle en keksi muuta selitystä kuin, että Kesko antaa tuloksen lisäksi vielä melkoisen määrän pääomaa. Ne tuottajien tukiaiset ovat tarkoitetut tuottajille eikä sitä kautta kaupalle ja sen omistajille.

Koska Valtio tukee tätä ryöstöpolitiikkaa, ei kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin "äänestää jaloillaan". Jos kaikki käyttävät muita kauppoja kuin nuo edellä mainitut kaksi, niin vaikutus näkyisi varsin pian. Tätä boikottia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin myös tuottajien asiat korjaantuvat.

Pienenä yksityiskohtana voisi mainita, että Lidl oli viime vuonna Euroopan suurin vähittäistavaraketju ja koko maailmassakin neljänneksi suurin. Nämä meidän määräävät K ja S ketjut ovat mitättömän pieniä tähän verrattuna. Lidl on vain toistaiseksi elänyt aika siivosti Suomessa. Mitähän tapahtuu, jos se intoutuu todelliseen taisteluun. Nämä meidän kyläkaupat saavat kyllä siinä leikissä niin siipeensä, että eivät edes tajua. Nyt on kuitenkin meidän aika ryhdistäytyä enkä halua mainostaa mitenkään Lidliä mutta onneksi muitakin vaihtoehtoja löytyy runsaasti ainakin isoimmilta paikkakunnilta.